Sukupuolivalistusta

Joskus muutama vuosi sitten kyllästyin siihen, miten lasten ja nuorten sukupuolivalistuskirjaset eivät tuntuneet joka suhteessa kyllin neutraaleilta, vaan ehkä tiedostamattaan ajoivat tiettyjen käyttäytymismallien asiaa. Päätin sitten eräänä iltapuhteena tehdä tulevia potentiaalisia lapsiani varten omani, jonka tässä pari päivää sitten satuin löytämään ja ajattelin, että miksipä en sitä asettaisi yleisesti arvioitavaksi. Kielenkäytössä pyrin kai alun perin olemaan ”lapsiystävällinen” (lukuun ottamatta alussa olevaa vanhemmille suunnattua osiota), mutta nyt luettuna lauseet tuntuvat paikoitellen hieman tönköiltä. Myös joissain asiakysymyksissä varmaan esittäisin asiat nykyään toisin, mutta ehkäpä en mene tätä tekelettä enempää muuntelemaan: menköön kaikki nuoruuden ja kokemattomuuden piikkiin. Tämähän on kuitenkin vasta ensimmäinen ehdotus, johon mielellään korjausneuvoja otetaan vastaan.

Mitä kasvavan ihmisen tulisi oppia?

Kasvattajille

Tämä sukupuolivalistusopas perustuu kolmeen arvoon, joita lapseen ja nuoreen yritetään juurruttaa. (1) Suvaitsevaisuus. Maailmassa ei ole enää yhtä ainoaa oikeaa rakkauden, sukupuolisuuden, perheen, lastenhankkimisen ja –kasvatuksen, kehon tai seksuaalisuuden mallia ja hyvä niin: erilaisuus on vain rikkautta. Voimme olettaa, että erilaisten muotojen kirjo vain kasvaa tulevaisuudessa, joten olisi hyvä kasvattaa lapset sietämään erilaisuutta, ja mikäli mahdollista, jopa pitämään siitä. (2) Toisten kunnioittaminen. Rakkaus, sukupuolisuus, perhe, lastenhankkiminen ja –kasvatus sekä seksuaalisuus ovat kaikki asioita, joissa ihminen joutuu väistämättä tekemisiin toisten ihmisten kanssa. On moraalisesti kyseenalaista, jos toisen ihmisen pakottaa omien halujensa muottiin, joten kasvatuksessa on syytä kitkeä tällainen käytös pois. (3) Oman yksilöllisyyden arvostaminen. Monenlaiset vaikutinkanavat yrittävät tietoisesti tai tiedostamattaan iskostaa lapsiin ja nuoriin tietynlaista kuvaa oikeista ja sallituista rakkauden, sukupuolisuuden, perheen, lastenhankkimisen ja –kasvattamisen, kehon sekä seksuaalisuuden muodoista: näihin lukeutuvat media, ystävät, opettajat ja myös vanhemmat. Valistuksen eräänä tärkeänä tavoitteena on saada kasvava ihminen löytämään omat arvonsa, ihanteensa ja mieltymyksensä ja ymmärtämään, että ne ovat aivan yhtä hyviä kuin ne, mitä hänelle ulkoapäin on yritetty syöttää.

Opas keskittyy enemmän lapsen ja nuoren arvomaailman muodostumiseen kuin esimerkiksi murrosiän kehollisten muutosten ja lastensaannin fysiologian tarkkaan selittämiseen: oppaan rinnalla voikin kernaasti käyttää jotain fyysisempään puoleen paneutuvaa materiaalia. Opasta ei ole tarkoitus suoranaisesti luetuttaa nuorella, vaan oppaassa esitettyjä elämänviisauksia voi vähitellen ujuttaa osaksi lapsen ja nuoren ajatusmaailmaa, esimerkiksi lapsen omien kysymysten innoittamana. Ei ole siis mitään oikeaa aikaa, jolloin valistus olisi syytä aloittaa, vaan eri aihepiirien käsittely voi tapahtua eri lapsilla eri kehitysvaiheissa. Opas on jaettu kuuteen osioon, jotka noudattelevat summittaista järjestystä, jossa aiheiden oletetaan tulevan esiin. Rakkaus on aiheista tärkein, ja siihen liittyvien arvojen iskostaminen tulisi alkaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa: rakkaus on tässä yhteydessä käsitetty laajasti, sisältäen kaiken, mitä voi kutsua rakkaudeksi. Sukupuolisuus- ja perhekysymykset tulevat luultavimmin esiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa: tärkeää on jo tässä vaiheessa tuoda ilmi, että kotiympäristöstä tutut sukupuoli- ja perhemallit eivät ole ainoita oikeita. Lastenhankkiminen ja –hoitaminen tulee hieman myöhemmin ajankohtaiseksi, etenkin sitten, kun lapsi haluaa tietää, mistä hän on tullut maailmaan: erityisen tärkeää on tässä tapauksessa selittää, miten lapsensaanti tuo mukanaan myös vastuuta. Keho- ja seksuaalisuuskysymykset saattavat tulla esiin jo hyvin varhain, mutta erityisen ajankohtaisiksi ne nousevat murrosiän koittaessa: valistuksen tavoitteena tässä vaiheessa on esimerkiksi nuoren oman identiteetin vahvistaminen.

Rakkaudesta

Rakkaus on sitä, kun pitää toisesta niin paljon, että haluaa nähdä, kun hän on onnellinen, ja siksi haluaa tehdä hänelle kaikkea hyvää. Rakastaa voi ketä vaan, perheenjäseniä, omia lapsia, vanhempia, ystäviä, lemmikkiä, mutta myös aivan tuntemattomia. Rakkaus on maailman paras asia. Rakastaa voi montaa samalla kertaa eikä koskaan voi rakastaa liikaa, korkeintaan voi osoittaa rakkauttaan liiallisesti.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jos rakastaa jotakuta? Ei välttämättä mitään, voi vain nauttia, kun tapaa toisen ja näkee, että tämä on hyvällä päällä. Voi auttaa ongelmissa, antaa lahjoja ja yleensäkin olla aina ystävällinen sille, jota rakastaa. Yleensä tilanne näyttää luonnostaan, mitä rakastamansa hyväksi tarvitsee tehdä. Rakkaus voi olla aina vähän erilaista, toisia rakastaa eri tavalla kuin toisia ja siksi haluaa tehdä toisille hyvää eri tavalla kuin toisille.

Usein rakkaudessa on mukana muita tunteita, jotka eivät ole varsinaista rakkautta. Jotkut niistä tunteista ovat hyviä, toiset taas ehkä ikävempiä. Voi tuntua, että haluaisi pitää rakastamansa kokonaan itsellään eikä antaa muiden oleilla ja jutella ollenkaan hänen kanssaan. Saattaa tulla jopa paha mieli, jos rakastamallaan on hauskaa toisten kanssa. Se ei enää ole rakkautta, vaan omistamisenhalua. Ketään ihmistä ei voi omistaa ja siksi rakastamalleen ihmiselle pitää antaa aina omaa tilaa, jos hän niin haluaa.

On ihanaa rakastaa ja on ihanaa, jos sinua rakastetaan. Ketään ei kuitenkaan voi pakottaa rakastamaan. Jos sinä siis rakastat jotakuta, mutta hän ei sinusta välitä tai jopa karttelee sinua, ei kannata alkaa tyrkyttämään itseään. Parempi rakastaa toista ja tehdä hänelle hyvää kaukaa, ilman että hän häiriintyy. Itseäänkään ei voi pakottaa rakastamaan. Jos ei tunne rakastavansa toista, vaikka toinen rakastaisikin sinua, ei tarvitse ajatella, että on jotenkin väärässä: tunne tulee, jos on tullakseen.

Perheestä

Joskus jotkut aikuiset ihmiset rakastavat kaikki toisiaan sillä tavoin, että haluavat sitoutua toisiinsa erityisellä tavalla. Silloin he perustavat perheen ja heistä tulee perheenjäseniä. Useimmiten perheenjäsenet asuvat samassa paikassa, mutta se ei ole välttämätöntä: tärkeintä on henkinen side. Sitä paitsi samassa paikassa voi asua, vaikka ei olisikaan samaa perhettä.

Perheitä on monenlaisia. Sinä olet tottunut siihen perheeseen, joka on kasvattanut sinut, mutta maailmassa on monenlaisia perheitä. Mikään ei rajaa sitä, millainen perhe on, paitsi se, millaisen siihen kuuluvat haluavat sen olla.

Ennen perheen perustamista, ihmiset usein kokeilevat jonkin aikaa, toimisivatko he hyvin yhteen perheenä: sitä kutsutaan seurusteluksi. Nuoretkin voivat alkaa seurustella, ihan vain kokeillakseen, millaista perhe-elämä voi olla. Perhettä nuorten ei kannata vielä perustaa, koska he eivät vielä välttämättä tiedä kunnolla omia mieltymyksiään: nuorena mieli muuttuu nopeaan.

Perhettä ei tarvitse virallistaa, jollei halua. Jotkut perheet haluavat sen tehdä ja näin näyttää koko maailmalle olevansa perhe. Laki ei kuitenkaan vielä salli kaikkien perhemuotojen virallistamista, joten joskus se ei ole mahdollista.

Perheillä on usein omia sääntöjä siitä, miten perheessä eletään: joskus ihan paperilla, joskus vain perheenjäsenten päässä. Olisi hyvä, että perhe päättäisi yhdessä ainakin tärkeimmät säännöt, jotta kukaan ei vahingossa loukkaisi toista sen takia, että noudatti eri sääntöjä. Joskus sääntöjä saattaa joutua muuttamaan, jos perheenjäsenistä tuntuu siltä. Kaikista tällaisista muutoksista on hyvä keskustella kaikkien perheenjäsenten kanssa.

Joskus ihmisen elämä perheessä ei toimi: muiden perheenjäsenten kanssa on koko ajan känää, jos toiset tai itse vaikkapa rikkovat sovittuja sääntöjä koko ajan. Asiasta kannattaa ensin keskustella koko perheen kesken ja koettaa parantaa tilannetta. Joskus rakkaus voi kuitenkin muuttua sellaiseksi, ettei enää perheessä halua olla, tai se voi jopa kadota kokonaan. Silloin voi olla parempi erota perheestä. Aiempiin saman perheen jäseniin voi kuitenkin vielä säilyttää hyvät välit, vaikka ei samaa perhettä olekaan. Vaikka eroaakin perheestä, on silti vielä kuitenkin vastuussa perheen kasvattamista lapsista: lapsia ei hylätä, vaikka perhe-elämä ei sujuisikaan.

Perheeseen ei koskaan pidä pakottaa liittymään ketään: se olisi ilkeää. Sinunkaan ei tarvitse liittyä mihinkään perheeseen, ellet sitä todella halua: toisia pitää aidosti rakastaa oikealla tavalla, että perheen perustaminen olisi järkevää.

Kaikille sopivaa perhettä ei tunnu löytyvän eivätkä kaikki perhettä haluakaan. Onkin ihan luonnollista, että kaikki eivät elä perheessä. Jos sinusta tuntuu, että perhe-elämä ei ole sinua varten, ei ole mikään pakko perustaa perhettä.

Sukupuolisuudesta

Ihmiset ovat monella tapaa samanlaisia ja monella tapaa erilaisia, jotkut ovat enemmän samanlaisia kuin toiset joissakin asioissa, mutta ihan täysin samanlaisia ihmisiä tuskin on. Yksi aika selvä ero on se, millaiselta näyttää alue, jossa jalat yhdistyvät muuhun kehoon. Joillakin ihmisillä roikkuu siellä uloke, jota voi kutsua monilla nimillä (siitin, pippeli jne.): sellaisia ihmisiä sanotaan yleensä miehiksi. Joillakin ihmisillä on siellä reikä, jota voi myös kutsua monilla nimillä (emätin, pimppi jne.): sellaisia ihmisiä sanotaan yleensä naisiksi. On myös hieman ihmisiä, jotka eivät ole miehiä eivätkä naisia, vaan jotain siltä väliltä tai jotain aivan muuta: joillakin ihmisillä saattaa olla sekä siitin että emätin tai sitten saattaa olla, että ihminen näyttää mieheltä tai naiselta, vaikka lääkäri osaisi sanoa, ettei hän oikeasti olekaan.

Muuta eroa miesten, naisten ja muiden ihmisten välillä ei ole. Joskus saatat kuulla jonkun sanovan, että miehet ovat tuollaisia ja naiset tällaisia, mutta eivät kaikki miehet tai naiset ole oikeasti sellaisia. Kaikki miehet, naiset ja muut ovat erinäköisiä, ja päältä päin ei aina voi sanoa, onko joku mies, nainen vai muu: joskus sen osaa sanoa vain lääkäri. Ei ole mitään oikean näköistä miestä, naista tai muuta. Jostain syystä miehet ja naiset pukeutuvat usein eri tavalla, mutta mikään ei estä pukeutumasta sillä tavalla kuin haluaa: jos haluaa pukeutua hameeseen, se on ihan oikein, oli sitten mies, nainen tai muu. Jotkut jopa väittävät, että miehet tai naiset osaisivat eri asioita, mutta miehet, naiset ja muut voivat kaikki oppia ja tehdä melkein kaikkia asioita: ainoa pieni ero on se, että vain naiset pystyvät tällä hetkellä synnyttämään lapsia. Jos sinä haluat tehdä jotakin, on ihan sama, oletko mies, nainen vai muu: tärkeintä on se, mitä sinä haluat.

Jotkut ihmiset tuntevat, että heidän sukupuolensa on väärä: esimerkiksi että heidän pitäisi olla naisia, vaikka heidän kehonsa onkin miehen. Nykyään aikuisten ihmisten on mahdollista muuttaa sukupuolta toiseksi, jos nykyinen sukupuoli ei tunnu oikealta. Muutosta on kuitenkin tarkkaan harkittava, ennen kuin sen toteuttaa, sillä muutos on vaikea eikä sitä ole helppo perua, kun se on kerran tehty.

Lasten hankkimisesta ja kasvattamisesta

Nykyisin lapset lähtevät kasvamaan sillä tavoin, että aikuiselta miehiltä tuleva hyvin pieni siemen sekoittuu aikuiselta naiselta tulevaan hyvin pieneen munasoluun: sekoitus tapahtuu joko aikuisen naisen sisällä tai sitten sen voi tehdä myös lääkäri. Sekoituksen tuloksena syntyy alkio, joka kasvaa lapseksi jonkun aikuisen naisen sisällä ja tarpeeksi isona lapsi tulee joko itse ulos tai lääkärit ottavat sen pois. Aikaa, kun alkio kasvaa lapseksi naisen sisällä, sanotaan raskaudeksi ja se päättyy siihen, kun lapsi syntyy. Tulevaisuudessa saattaa olla toisiakin tapoja tehdä lapsia, mutta ainakaan vielä niitä ei ole käytössä.

Lapsi voi lähteä kasvamaan aina, kun miehen siemen ja naisen munasolu sekoittuvat naisen sisällä. Tämä voi tapahtua vahingossakin. Vahingon sattuessa olisi hyvä, jos sekä mies että nainen ottaisivat vastuun lapsen kasvattamisesta tai etsisivät jonkun ihmisen tai perheen, joka voi kasvattaa lapsen heidän puolestaan. Jos lapselle ei sopivaa kasvattajaa löydy, on myös mahdollisuus keskeyttää tulevan sekoituksen kasvaminen, ennen kuin se on kasvanut oikeaksi lapseksi.

Kun lapsi on syntynyt, lapsi vaatii kasvattamista: hänestä täytyy pitää huolta ja häntä pitää ohjata sopiville tavoille, kunnes hän on aikuinen ja valmis pitämään itsestään huolta ja ymmärtää, miten maailmassa saa elää. Olisi hyvä, että lapsen kasvattajat pitäisivät tarpeen vaatiessa huolta lapsesta vielä sittenkin, kun hän on aikuinen.

Lapsia voivat kasvattaa yksittäiset ihmiset ja perheet. On aivan sama, minkälaisessa paikassa lasta kasvatetaan, kunhan hän saa tarpeeksi huolenpitoa ja opastusta: ei ole mitään oikeaa perhetyyppiä, jossa lapsia pitäisi kasvattaa.

Kasvatettavia lapsia voi hankkia monella tavalla. Yksi tapa on itse avustaa lapsen syntymisessä. Jos perheessä on sekä miehiä että naisia, lapsen voi yleensä saada itsekin kasvamaan naisen sisällä: joskus se vaatii lääkärin apua. Yksinäiset ihmiset tai perheet, joissa ei ole joko miehiä tai naisia, tarvitsevat jonkun luovuttamaan heille miehen siementä tai naisen munasolua sekä tarvittaessa myös naisen, joka valmistaa lapsen sisällään.

Maailmassa on myös paljon lapsia, joilla ei ole ketään kasvattamassa. Heidän kasvattajansa saattavat olla kuolleet tai mies ja nainen, joista he ovat syntyneet, eivät ehkä halua tai osaa kasvattaa lapsia. Yksinäiset ihmiset tai perheet voivat päättää myös ottaa tällaisen lapsen kasvatettavakseen; sitä kutsutaan adoptoinniksi. Jostain syystä laki ainakin vielä rajoittaa, millaiset perheet saavat adoptoida lapsia, mutta tämä toivottavasti muuttuu vielä.

Periaatteessa myös useammat yksittäiset ihmiset ja perheet voivat kasvattaa samaa lasta. Jos ihminen esimerkiksi eroaa perheestä, jolla on lapsia kasvatettavanaan, hänellä on silti vielä velvollisuus osallistua lasten kasvattamiseen. Jos ihminen sen jälkeen perustaa uuden perheen, myös tämä uusi perhe saa hänen lapsensa kasvatettavakseen. Siinä ei ole mitään pahaa, että lasta kasvatetaan useammassa paikassa.

Olisi hyvä harkita tarkkaan, ennen kuin lähtee hankkimaan lasta, sillä lasten kasvattaminen saattaa olla hankalaa eikä siitä voi niin vain luopua, kun sen on kerran aloittanut. Jos elää perheessä, olisi kaikkien perheenjäsenten oltava yhtä mieltä lasten hankinnasta, sillä lasten kasvattaminen on kaikkien perheenjäsenten velvollisuus. Jotkut ihmiset eivät halua ollenkaan kasvattaa lapsia, ja se on ihan oikein, jos siltä tuntuu: silloin pitää olla hankkimattakin lapsia.

Keho

Ihmisillä on erilaisia kehoja, toiset ovat isompia joistain kohdin, toisilla joku paikka on hieman erivärinen, toisilla on jossakin enemmän karvaa. Kaikki kehot ovat omanlaisiaan eikä mikään ole samanlainen kuin toisten kehot. Ei ole mitään oikeaa ja parasta kehoa, toiset tykkäävät enemmän toisenlaisista kehoista ja toiset toisista. Olipa sinun kehosi minkälainen tahansa, se on hyvä sellaisenaan, jos vain sinä pidät siitä.

Omaan kehoon voi olla vaikea tottua. Ensin lapsella kuluu pitkä aika, ennen kuin oma keho tuntuu omalta, sitten kesken kaiken tulee murrosikä, ja keho muuttuu usein ihan toisenlaiseksi. Vaikka keho tuntuisikin siinä vaiheessa vähän oudolta, ei kannata lannistua, kyllä sen kanssa oppii elämään.

Kehosta kannattaa pitää hyvää huolta eli se kannattaa pitää mahdollisimman terveenä: silloin on muutenkin parempi olla. Muilla ihmisillä, kirjoilla, lehdillä, tv:llä, elokuvilla ja vaikka millä on oma mielipiteensä, milloin keho on hyvässä kunnossa, mutta ainoa ketä tarvitsee tässä asiassa kuunnella on oma itse, joka tuntee oman kehonsa parhaiten, sekä mahdollisesti lääkärit, joiden pitäisi olla asiantuntijoita alalla. Usein keho rasittuu paljon enemmän siitä, jos yrittää kovasti ahtaa sitä johonkin ulkopuolelta säädettyyn muottiin.

Kehoansa voi kantaa ihan sellaisenaan tai sitten sitä voi halutessaan koristaa haluamallaan tavalla: kumpikin vaihtoehto on mahdollinen eikä kumpikaan ole toista parempi – on ihan itsestä kiinni haluaako kehoansa koristaa vai jättää sen ilman ylimääräisiä koristuksia. Kehoa voi koristella monella tapaa esimerkiksi vaatteiden avulla tai maalamalla ihoa erilaisilla meikeillä. On ihan ihmisen oma asia, miten hän kehoaan koristelee, millaiseksi pukeutuu ja miten itsensä maalaa: jos pitää tyylikkäänä vanhanaikaista krikettiasua, jonka rintapielessä on varsiselleri, niin sitten on lupa pitää sellaista vaatetusta.

Kehoa voi myös koristella ihan suoraan erilaisin operaatioin: näitä ovat esimerkiksi lävistykset, tatuoinnit ja implantit. Aikuisen tai melkein aikuisen ihmisen on mahdollista koristella kehoaan myös tällä tavoin, mikäli hän sitä todella haluaa. Kannattaa muistaa, että tällaiset operaatiot ovat usein melko peruuttamattomia ja niistä saattaa olla arvaamattomia seurauksia omalle keholle. Niihin kannattaakin ryhtyä vain pitkän harkinnan jälkeen ja vain omasta tahdostaan eikä muiden käskystä.

Seksuaalisuus

Seksi on eräs leikkimisen muoto. Tarkkaa määritelmää seksille ei voi antaa, sillä eri ihmiset pitävät eri asioita seksuaalisina. Siihen kuitenkin usein liittyy esimerkiksi alastomuutta ja koskettelua, joskaan kumpikaan ei ole seksin välttämätön osa. Silloin tällöin seksin yhteydessä esiintyy hyvin kokonaisvaltaisia hyvän olon aaltoja, joita kutsutaan orgasmeiksi. Aina orgasmi ei kuitenkaan ole osa seksiä eikä se myöskään ole välttämättä hyvän seksin ehto.

Jotkut ihmiset pitävät seksistä enemmän, toiset vähemmän. On myös ihmisiä, joita seksi ei kiinnosta ollenkaan. Kaikki vaihtoehdot ovat aivan yhtä hyviä. Mikäli seksistä ei piittaa, silloin sitä ei tarvitse harrastaakaan. Jos taas seksiä kaipaa, silloin sitä on oikeus harjoittaa.

Ihmisillä on oikeus valita, kenen kanssa he haluavat seksiä harrastaa, eikä ketään saa pakottaa seksiin, jos tämä ei sitä halua. Mikäli sinut pakotetaan joskus tahtomattasi seksiin, olisi hyvä ilmoittaa asiasta viranomaisille, jotta pakottaja ei tekisi samaa virhettä uudestaan. Aikuiset ihmiset eivät myöskään saa harrastaa seksiä vielä kasvuiässä olevien ihmisten kanssa, koska se saattaa olla näille hyvin pelottava kokemus.

Seksillä ei ole määritelmää, joten siinä ei myöskään ole mitään sääntöjä. Seksillä ei ole mitään selkeää käsikirjoitusta, missä se alkaa ja miten se loppuu. Joillakin ihmisillä saattaa olla tiukka mielipiteensä siitä, mikä on oikeaa seksiä, mutta heitä ei tarvitse kuunnella, sillä seksiä voi harrastaa ihan omalla tavallaan. Ei ole myöskään mitään sääntöä, miltä seksi tuntuu. Joskus se tuntuu tällaiselta, joskus ihan toisenlaiselta, joskus huonommalta, joskus paremmalta.

Ennen kuin antautuu seksiin muiden ihmisten kanssa, on hyvä vähän tutkailla, millaisesta seksistä sattuu pitämään, esimerkiksi millaisista kosketuksista pitää jne. Seksiä voi harjoitella myös yksin – tätä kutsutaan itsetyydytykseksi. Siihen kannattaa varata rauhallinen hetki, jolloin on aivan yksin eikä ole vaaraa, että joku yllättäisi. Joillekin ihmisille seksi on näet niin yksityinen asia, että heistä voi olla hieman noloa yllättää joku seksipuuhista. Samasta syystä voi vähän harkita, kenen kanssa seksiasioista puhuu, sillä joillekin seksistä puhuminen saattaa olla helpompaa kuin toisille.

Vaikutteita seksiin voi hakea melkein mistä vaan: toisilta ihmisiltä, kirjoista, elokuvista ja vaikka mistä. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki seksin muodot eivät ole herkkua kaikkien mielestä. Jos jokin asia tuntuu sinusta seksikkäältä, sitä on silloin hyvä kokeilla. Jos taas joku asia tuntuu kaikkea muuta kuin seksikkäältä, sitä ei ole mikään pakko tehdä. Sama muuten pätee kaikkiin: toisia ei saa pakottaa sellaiseen seksiin, josta nämä eivät pidä laisinkaan.

Ei ole mitään tarkkaa rajaa, milloin ihminen saisi tai hänen pitäisi aloittaa seksi toisten kanssa: toiset haluavat kokeilla sitä nuorempina kuin toiset ja jotkuthan eivät sitä paitsi kaipaa seksiä ollenkaan. On siis ihan omasta tahdosta kiinni, aloittaako seksin toisten ihmisten kanssa, eikä tässä kannata kuunnella kenenkään neuvoja. Tärkeimmät ehdot seksin aloittamiseen ovat, että tuntee jo edes vähän, mistä itse pitää, ja ymmärtää kuunnella, mistä toiset pitävät, sekä tuntee kaikki seksiin liittyvät riskit ja osaa suojautua niiltä.

Seksiinkin näet liittyy joitain mahdollisia riskejä. Tietyt sairaudet leviävät joidenkin seksimuotojen avulla, joten jos sillä tavoin seksiä aikoo harjoittaa, on hyvä osata suojautua: tästä on syytä keskustella lähemmin terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa. Lisäksi joissakin seksimuodoissa miehen siementä saattaa päästä naisen emättimeen, jolloin on mahdollisuus raskauden alkamiseen: tältäkin voi suojautua eri tavoin, joista on myös hyvä keskustella terveydenhoitajan kanssa.

Jotkut seksistä pitävät ihmiset harjoittavat seksiä vapaasti, jos sopiva ihminen puuhaan löytyy, toiset taas sitoutuvat harjoittamaan sitä vain joidenkin kanssa: kumpikin malli on ihan mahdollinen, kunhan muistaa seksikumppaneilleen tarpeen tullen selvittää, kumman mallin mukaan toimii. Perheiden sisällä on usein tapana, että seksin harjoittaminen muiden kuin perheenjäsenten kanssa on jotenkin rajoitettua tai jopa kokonaan kiellettyä: sama pätee myös seurustelussa. On hyvä sopia omien perheenjäsenten tai seurustelukumppanien kanssa, millaisilla säännöillä seksiä saa harjoittaa, sillä ei ole hyvä, jos asia jää epäselväksi ja toiset toimivat eri säännöillä kuin toiset.